Tyynyliina kangassuikaleesta

Ompeleminen ei kuulu mielipuuhiini, mutta siinäkin olen välillä onnistunut. Esimerkiksi silloin, kun hetken mielijohteesta ostin kangaskaupasta kissakuvioista kangasta ja muistin vasta kotona, etten edes pidä ompelusta saati osaa tehdä ompelukoneella verhojen lyhennystä kummempia töitä. Söpöä kissakangasta en kuitenkaan tohtinut heittää hukkaan, siispä päätin tehdä siitä pari tyynyliinaa, jotka muuten ovat kestäneet käytössä jo vuosikaudet. Koska en pidä ompelusta, yritin päästä siitä mahdollisimman vähällä työllä ja tulin laiskuuttani keksineeksi helpon tavan täydentää liinavaatevarastoa.

Vähän aikaa sitten sain ystäväni kautta pinkan verhoja. Valikoin sieltä ne, jotka saatoin kuvitella omaan kotiin tai ajattelin keksiväni niille jotain uusiokäyttöä. Mukaan tarttui mm. melko irvokkaat eläinkuosia jäljittelevät verhot, koska ne sattuivat olemaan tyynyliinaan sopivaa kangasta. Kaivoin ompelukoneen esiin ja ajattelin kirjata ylös ompeluohjeet niille, jotka siellä jossain pyörittelevät nurkissaan tarpeettomia kangaskappaleita harmitellen, ettei niille ole mitään käyttöä.

Vaihe 1:

Etsi käsiisi vanha tyynyliina, jota voit käyttää mallina. Levitä kangas pöytätasolle ja taita se kahtia niin, että päälle jäävä taitos on yhtä korkea kuin pystyasentoon aseteltu tyynyliina (suupuoli ylöspäin) ja leikkaa kangas niin, että alle jäävä taitos on noin 23cm pidempi kuin yläpuoli, ja sivuille jää noin 4cm saumavaraa.

Vaihe 2:

Taita suikaleen ylä ja alapäät, sekä sivut, ja ompele ne. Minun ei tarvinnut ommella muuta kuin toinen pitkä sivu ja tämä kuvassa näkyvä yläpää, koska kangas oli mitä ilmeisemmin toimittanut aktiivivuosinaan paneeliverhon virkaa ja muut saumat olivat ehjät. Päättele langat.

Vaihe 3:

Aseta kangas pöydälle oikea puoli ylöspäin ja taita tyynyliinan kokoiseksi. Taita sitten molemmat sivut saumavaran leveydeltä nurjalle puolelle ja kiinnitä samalla molemmat puolet kiinni toisiinsa niin, että kankaasta muodostuu nurinpäin oleva pussi. Ylös jää ylimääräistä kangasta.

Vaihe 4:

Taita ylimääräinen kangas työn alapuolelle niin, että pussi pysyy pussina ja suuaukko avoinna, taita saumavara ja kiinnitä samoilla neuloilla kiinni pussiin kuin millä kiinnitit sivusaumat vaiheessa 3. Tästä ylimääräisestä kankaasta tulee läppä, joka vedetään liinan sisään työnnetyn tyynyn yli, ettei se pääse liukumaan ulos. Ompele sivut kiinni ja käännä työ oikeinpäin. Päättele langat.

Tässä vaiheessa sinulla pitäisi olla käsissäsi valmis tyynyliina. Jos ei ole, olen todennäköisesti unohtanut jonkin tärkeän työvaiheen tai selittänyt sen niin huonosti, että sinulla onkin käsissäsi tyynyliinan sijasta herneetön hernepussi tai murhe pilatusta kangaspalasta. Pahoittelen.

Itse en käyttänyt tämän teossa mittanauhaa ollenkaan. Susirumahan se on, kiitos omituisen kuosin, mutta se onkin tarkoitettu pään alle eikä eteen. Käytössä ajaa asiansa.

Ommeltu joulukalenteri kuusen oksille

Joka vuosi sama ärtymyksen aihe: joulukalenterit. Jos yhdelle esiteinille ja yhdelle teinille ei osta kalentereita, se herättää sisällä uinuvan pikkupojan ja kitinä on valmis, mutta mikä tahansa kalenteri ei kelpaa ja ne jotka kelpaavat, maksavat laatuunsa nähden raivostuttavan paljon. Sitten sitä krääsää saa keräillä lattioilta pitkälle seuraavan vuoden puolelle mikäli tekee sen virheen, että ostaa tavarakalenterin. Kyllä vain, ne ihanat tavarakalenterit ovat osoittautuneet vielä kauheammaksi riesaksi kuin epämääräisellä suklaajäljitelmällä täytetyt mönjäkalenterit, joissa tekee pahaa lähinnä vain niiden ällöttävä sisältö ja muovista ja revitystä kartongista syntynyt roska.

Viikonloppuna etsin mystisesti kadonneita jouluvaloja ja löysin säilytyslaatikosta lasten Marvel-supersankarileikkien jäljiltä pölyttymään jätetyn Lokin viitan. Nykyään ovat jo niin isoja, että kiiltäväpintainen vihreä kangas oli jäänyt turhaksi. Spontaanin inspiraation vallassa heitin syrjään kaiken muun – ja sitä muuta oli paljon – ja päätin kuluttaa kaiken liikenevän vapaa-aikani leikkelemällä ja ompelemalla. Tämä on aikamoinen saavutus naiselta, joka inhoaa ompelemista.

Lopputulos oli joulukuusen oksille ripustettava joulukalenteri.

Joulukuusi tuli koristeltua väliaikaisesti vain tämän havainnollistavan kuvan vuoksi.

Tein 23 pientä pussia ja yhden isomman pussin (jouluaatto) leikkaamalla kankaasta suikaleita, jotka olivat molemmista päistä hiukan kapeampia kuin keskeltä. Ompelin ensin päät kankaan oikealta puolelta, taitoin ne sitten vastakkain (pussin muotoon), ja ompelin sisäsaumat nurjalta puolelta. Tein pussin lopullisen muodon ompelukoneella, koska en käyttänyt leikatessa mittanauhaa vaan vetäisin kankaan suikaleiksi ihan mututuntumalla.

Inhoan ompelemista, koska nuppineulan pisto saa vereni kiehumaan ja irtonaisten langanpätkien määrä sappeni kuplimaan. Koskaan ei tule niin nättiä kuin mielessään kuvittelee ja ompelukoneella on aina omat oikkunsa. Saksetkin ovat liian tylsät ja yleensä kyllästyn touhuun niin nopeasti, että maltti loppuu ja paahdan Singerillä kuin Kimi Räikkönen välittämättä alle jäävistä mekaanikoista ja kikkarasta, jota sauma sen jälkeen muistuttaa.

Lopuksi kieritin pussin suulle punavalkoisen narun ja kiinnitin sen muutamalla pistolla pussin takaosaan (keskelle). Kuusessa saavat roikkua puisilla pyykkipojilla. Onpa edes vähän puuta muovikuusessa.

Jos suinkin muistan, käyn myöhemmin lisäämässä tähän samaan blogitekstiin listan yllätyksistä, joita pusseihin piilotan. Itse olen tyytyväinen. Kangas pääsi uusiokäyttöön ja tulee jatkamaan elämäänsä ompelulangan säilytypusseina vielä senkin jälkeen, kun lapset ovat omasta mielestään liian isoja avaamaan joulukalenteria, ja lapset saavat kalenterin, joka tulee sisältämään oikeasti mieluisia yllätyksiä.

Kannelliset neulatyynyt

Söpöt neulatyynyt on tehty tyhjistä vitamiinipurkeista, lasten vanhojen pehmojen täytevanusta, ja parittomasta sukasta. Kannet pitävät neulat tallessa ja turvassa silloin, kun niitä ei käytetä.

Idea sai alkunsa, kun mietin ystäväni kanssa mitä kaikkea hauskaa voisi tehdä tyhjästä pilleripurkista. Ystäväni ehdotti, että sinnehän voisi laittaa vaikka neuloja. Muuten hyvä idea, mutta purkin pohjalta neuloja noukkiva joutuu väistämättä itse neulatyynyksi. Siitä se ajatus sitten lähti:

  • Valitse kannellinen pieni tablettipurkki, joka ei ole liian syvä. Syvä purkki tarvitsee turhaa täytettä, siksi matalampi on parempi.
  • Etsi käsiisi pariton tai pieneksi jäänyt sukka ja vanua esim. korjauskelvottoman pehmolelun sisältä.
  • Survo vanua sukan sisälle ja solmi varsi solmuun niin, että vanusta tulee tiivis pallo. Leikkaa ylimääräinen sukanvarresta pois.
  • Työnnä pallo purkkiin solmupuoli pohjalle päin.
  • Purkin voi koristella virkkaamalla paksuhkosta langasta pitkän ketjusilmukkaketjun ja kierittämällä sen yleisliimalla sivellyn purkin ympärille. Irtopäällistä en ainakaan itse käytä, koska se voi liukua paikaltaan ja hankaloittaa neulatyynyn käyttöä.